SUOMU-KEMIJÄRVI Matkailu RY

SÄÄNNÖT

Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin yhdistyksen
perustamiskokouksessa 25.4.2006.

Yhdistyksen nimi- ja sääntömuutos hyväksyttiin 27.5.2010 kevätkokouksessa.

 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomu - Kemijärvi Matkailu ry., ja sen kotipaikka on Kemijärvi. Yhdistyksestä käytetään englanninkielellä epävirallista nimeä Suomu - Kemijärvi Tourism Association.

 2. Toiminnan tarkoitus ja laatu:
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomun, Kemijärven ja Itä-Lapin muilla matkailualueilla toimivien yritysten yleisiä ja yhteisiä matkailuelinkeinoon liittyviä etuja sekä edistää yhteistoimintaa alueella, lisätä alueen kansallista ja kansainvälistä vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta matkailualueena sekä valvoa alueen matkailu- sekä kaupan ja palveluelinkeinoja harjoittavien yritysten yhteisiä matkailuelinkeinoon liittyviä etuja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:
 • levittää keskitetysti tietoa jäsentensä toiminnasta ja palveluista, alueen elinkeinoista ja luonnonolosuhteista, historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudensuunnitelmista medioiden välityksellä ja järjestämällä tiedotustilaisuuksia

• kehittää ja ylläpitää internet- kotisivuja
• järjestää tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia alueen yritysten, kiinteistönomistajien, julkishallinnon yms. tahojen kesken tavoitteiden ja toimintamallien yhteensovittamiseksi
• kehittää ja ylläpitää alueen matkailupalvelujen informaatio- ja varaustoimintaa
• kehittää ja ylläpitää matkailuelinkeinon kannalta tärkeimpiä reittejä ja reitistöjä 
• edistää julkista liikennettä palvelemaan matkailijoita ja paikallista väestöä
• koordinoida ja järjestää yksittäisiä tai toistuvia matkailutapahtumia
• suorittaa ja koordinoida matkailutoimialan tilastointia, markkinointi- ja muita tutkimuksia sekä alan julkaisutoimintaa
• järjestää jäsenilleen koulutusta
• osallistua matkailuelinkeinon edustajana alueen yhdyskuntasuunnitteluun, mm. kaavoitus- ja infrastruktuurihankkeisiin
• harjoittaa yhteistyötä matkailuyritysten, -yhdistysten ja muiden matkailualan toimijoiden kesken kotimaassa ja kansainvälisesti

 Yhdistyksen toiminta perustuu yhteistyöhön, jota toteutetaan erillisissä työryhmissä. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallistuville voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää varoja liittymis-, jäsen-, tukijäsenjäsenmaksuina, ottamalla vastaan lahjoituksia, solmimalla sponsorointisopimuksia sekä hakemalla avustuksia julkisyhteisöiltä. Yhdistys voi toimintaansa varten omistaa tarpeellista irtainta ja kiinteätä omaisuutta.

 3. Jäsenet

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä ja tukijäseniä.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä Suomun, Kemijärven ja Itä-Lapin matkailualueella toimivat oikeuskelpoiset yritykset ja luonnolliset henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt. Tukijäseneksi voi liittyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Tukijäsenillä ei ole äänioikeutta, mutta heillä on puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen jäsenyyden vahvistaa yhdistyksen hallitus. Päätöksestä on ilmoitettava jäseneksi hakeutuvalle kirjallisesti. Jäsenrekisteriä ylläpitää yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä vuoden kuluttua siitä, kun on jättänyt kirjallisen erohakemuksensa hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittanut siitä yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsenen on suoritettava kuitenkin kuluvan tilikauden jäsenmaksu.
Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen yksimielisellä päätöksellä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksukehotuksesta huolimatta maksamatta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista tai on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. Jos yhdistyksen hallitus em. syistä erottaa jäsenen, on jäsenen maksettava jo erääntyneet maksut sekä puolet eroamisvuoden jäsenmaksusta yhdistykselle. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

 5. Maksut

Yhdistyksellä on liittymismaksu, vuotuinen jäsenmaksu, ylimääräinen jäsenmaksu ja tukijäsenmaksu.
Varsinaisilla jäsenillä on liittymismaksu, jäsenmaksu ja ylimääräinen jäsenmaksu.

Ylimääräinen jäsenmaksu voidaan määrätä kattamaan odottamattomista kustannusten nousuista aiheutuvia kustannuksia.

Tukijäseniltä peritään vuotuinen tukijäsenmaksu.

Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päätetään yhdistyksen kevätkokouksessa.

6. Hallitus

Yhdistyksen hallituksessa on 5 - 9 varsinaista jäsentä. Jokaiselle hallituksen varsinaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan 2 vuodeksi kuitenkin siten, että puolet on erovuorossa vuosittain.

Hallituksen jäsenten valinnassa - mikäli mahdollista – pyritään noudattamaan periaatetta, jonka mukaan hallituksen jäsenten tulee edustaa tasapuolisesti jäsenistön kaikkia toimialoja ja maantieteellisiä toiminta-alueita. Henkilökohtaiset varajäsenet pyritään valitsemaan samasta tahosta kuin varsinainen jäsen.

Yhdistyksellä voi olla hallituksen nimeämä toiminnanjohtaja sekä muita toimihenkilöitä. Toimihenkilöt eivät ole hallituksen jäseniä, mutta voivat toimia hallituksen esittelijöinä.

Hallituksen tehtävänä on valmistella kokousasiat ja toimeenpanna kokousten päätökset sekä valvoa, että yhdistyksen tehtävät tulevat hoidetuiksi vahvistetun budjetin mukaisesti.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Tilikauden aikana voidaan hallituksen päätöksellä toteuttaa sellaisia toimintasuunnitelman ulkopuolisia hankkeita, joihin saadaan 100 % ulkopuolinen rahoitus. Ulkopuolinen rahoitus voi myös koostua yhdistyksen jäsenten ko. tarkoitukseen vapaaehtoisesti suorittamista lisämaksuista.

7. Yhdistyksen nimenkirjoittaminen.
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla erikseen, sekä kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä tai hallitukselta nimenkirjoitusoikeuden saaneella henkilöllä yksin.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on 1.6. – 31.5. Yhdistyksellä on kevätkokouksen valitsemat tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous ja syyskokous hallituksen päättämässä paikassa. Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous lokakuun loppuun mennessä.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
4. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
5. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden jäsen- ja muut sääntömääräiset maksut.
6. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.
7. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä.
9. Valitaan hallituksen erovuorossa olevat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
10. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
4. Käsitellään hallituksen laatima tilinpäätös; toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase.
5. Esitetään tilintarkastajan lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
6. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat.

Kokouskutsut ja muut tiedonannot jäsenille toimitetaan julkaisemalla kokouskutsu paikallisessa sanomalehdessä tai lähettämällä kutsu jäsenen ilmoittamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen. Kutsut varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin on toimitettava vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksessa varsinainen jäsen voi käyttää äänivaltaa valtuutetun asiamiehen kautta. Kukaan ei ole kuitenkaan oikeutettu edustamaan enempää kuin kolmea jäsentä.

Jäsenellä, joka ei ole suorittanut maksuvelvollisuuksiaan yhdistystä kohtaan, ei ole äänioikeutta.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Sääntöjen muuttamiseen tarvitaan kuitenkin 2/3 ääntenenemmistö, ja yhdistyksen purkamiseen kahden peräkkäisen varsinaisen kokouksen 3/4 enemmistö kokouksessa annetuista äänistä.

10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kaksi kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Kun yhdistys on päättänyt purkautua, hallituksen on huolehdittava purkautumisesta johtuvista selvitystoimista, jollei yhdistys ole valinnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai useampaa muuta selvitysmiestä. Selvitystoimiin ei kuitenkaan ole tarpeen ryhtyä, jos yhdistys purkautumisesta päättäessään on samalla hyväksynyt hallituksen laatiman loppuselvityksen, jonka mukaan yhdistyksellä ei ole velkoja.

Purkautumisesta päättäneen yhdistyksen taloudellista toimintaa saadaan jatkaa vain siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen selvittely sitä vaatii. Selvitysmiehillä on oikeus pyytää julkista haastetta velkojille sekä oikeus luovuttaa yhdistyksen omaisuus konkurssiin.

Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen vapaana olevat varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamiskokouksen päättämällä tavalla. Jos velkojen maksamisen jälkeen jäljelle jääneitä varoja ei voida käyttää säännöissä määrätyllä tavalla, selvitysmiesten on luovutettava ne valtiolle käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Selvitysmiesten on laadittava purkautumisesta loppuselvitys ja huolehdittava sen säilyttämisestä.

Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun purkautumisesta on tehty merkintä yhdistysrekisteriin.